Ilmastoystävällisyyteen pyrkiminen alkaa olla selvä asia useimmille ihmisille. Tämä alkaa näkyä jo ruoan ja vaatteiden myyntiluvuissakin, kun ihmiset etsivät sellaisia tuotteita, jotka olisivat mahdollisimman vähäpäästöisiä. Muistaa pitää myös muut ympäristöön vaikuttavat asiat, kuten millaisia päästöjä vaatteiden ja ruoan tuottaminen ja kuljettaminen aiheuttaa. On ympäristöä saastuttavia kemikaaleja, jätevuorta paisuttavaa turhaa pakkaamista ja maapallon makean veden varantoja liian paljon kuluttavia tuotantotapoja. Myös eläinten oikeudet tulee ottaa valinnoissa huomioon, vaikka eläinten oikeudet olisikin parempi niputtaa yhteen ihmisoikeuksien kanssa sen sijaan, että eläimiin kohdistuvia asioita rinnastettaisiin luonnonsuojeluun.
Ekologisuus on suuresti yritysten vastuulla
Maailman pelastamista ei kuitenkaan missään nimessä voi jättää yksilöiden harteille. Ensinnäkin suurten muutostöiden jättäminen yksittäisten ihmisten varaan on aivan liian hidasta. Niin ympäristön suojelussa kuin eläinten oikeuksien toteutumisessakin tarvitaan isoja toimia eikä pelkkiä yhden ihmisen valintoja kaupoissa käydessään.
Toiseksi ihmiset ovat heikkoja ja suuresti markkinoiden vaikuttimien alaisia. Jos kaverilla on jotain, niin silloin ei itsekään haluta jäädä siitä paitsi. Yksittäisille ihmisille voi tuottaa suurta tuskaa karsia ostoksiaan, jos joutuu katsomaan vierestä muiden jatkamista entiseen malliin. Siksi maailman muuttaminen vaatii suurien yksiköiden eli valtioiden ja kuntien toimia, mutta myös yritysten tulee toimia vastuullisesti eikä vain omaa etuaan tavoittelevasti. Julkishallinnon elimillä onkin kampanjoita, joilla paikalliset yritykset haastetaan ilmastotekoihin esimerkiksi vapaaehtoisin päästövähennyksin.
Yritystenkään ei pidä tehdä mitä vain lain sallimissa rajoissa voittoja tavoitellessaan. Loppujen lopuksi ne ovat suurimmaksi osaksi voittoja tavoittelevia yrityksiä, jotka aiheuttavat suurimmat ympäristötuhot. Yritykset liikuttelevat vaatteita ja ruokaa ympäri maailman paikasta toiseen aiheuttaen samalla liikennepäästöjä. Nämä liikennevirrat ovat usein järjettömiä, kun raaka-aineet tuotetaan yhdessä paikassa ja jalostaminen toisessa, pakkaaminen kolmannessa ja myyminen neljännessä paikassa. Yritykset pakkaavat tuotteet moninkertaisiin pakkauksiin aiheuttaen muoviroskaa. Tehtaat aiheuttavat päästöjä tuottaessaan ihmisille esimerkiksi vaatteita, joita he tuskin edes tarvitsisivat. Mutta kuten edellä on mainittu, ihmiset ovat heikkoja ja he haluavat tuotteita, joita yritykset heille markkinoivat. Ihmiset kuvittelevat tulevansa eri tuotteiden avulla kauniimmiksi, suositummiksi ja trendikkäämmiksi, ja siksi he ostavat kaikenlaista turhaa.
Mitä pientenkin yritysten on tehtävä?
Päästövähennyksiin ryhtyminen ei tietysti tapahdu yrityksillekään ilmaiseksi, joten kuluihin on varauduttava. Erikokoiset ajoissa otetut yrityslainat muutoskulujen kattamiseksi kannattavat silti varmasti pitkässä juoksussa, koska todennäköisesti yritykset lopulta pakotetaan ryhtymään muutoksiin. Jo kansainväliset ilmastosopimukset pakottavat valtiot ryhtymään toimiin ja nämä toimet koskevat yleensä elinkeinoelämää suurissa määrin.
Ilmastonmuutos ja yleinen ympäristön saastuminen sekä näistä aiheutuneet kulutusmuutokset ovat kuitenkin yrityksille hyvä sauma toimia edelläkävijöinä, mikäli ne ryhtyvät toimiin jo nyt. Esimerkiksi ekologisen ruoan tuotannossa on tullut paljon uusia innovaatioita. Suomalaisia menestystarinoita ovat esimerkiksi Gold & Green Foodsin nyhtökaura ja nykyisin Fazerin omistama Yosa, mitkä ovat ruokatuotteita, jotka korvaavat päästöiltään suuria eläinperäisiä tuotteita. Markkinoilla olisi vielä paljon tilaa uusille tuotteille, joita kuluttajat mielellään ostaisivat, jotta heidän ei tekisi mieli ostaa lihaa ja maitotuotteita. Myös suomalainen vaatetuotanto olisi uusittava, jotta markkinoille tulisi sellaisia tuotteita, joita ei olisi ommeltu ja tuotettu ulkomailla.
