Suomen ja maailman eläinoikeustilanne ja tapahtumat

Orjuudella tarkoitetaan toisen ihmisen pitämistä vallassa ilman oikeutta palkkaan, vapauteen tai omaan tahtoon. Vielä tuhat vuotta sitten orjuus oli yleistä Euroopassakin. Kristinuskon leviämisen myötä se alkoi harvinaistua ja katosi, koska katolilainen kirkko ei hyväksynyt kristittyjen pitämistä orjina. Mustia afrikkalaisia orjuutettiin silti surutta vielä 1800-luvullakin. Orjuutta puolusteltiin mm. uskonnolla ja orjien alempiarvoisuudella. Orjien ei myöskään uskottu pystyvän tuntemaan samalla tavalla kuin valkoihoisten.

Kaikki tämä saattaa kuulostaa hämmentävän tutulta eläinoikeuksista puhuttaessa. Jopa viime vuosina on julkaistu ”uusia” tutkimuksia siitä pystyvätkö eläimet tuntemaan, vaikka jo Darwin tutkimuksissaan 1800-luvulla osoitti, että eläin tuntee siinä missä ihminenkin. Se, miksi ihminen ei edelleenkään halua hyväksyä eläimen tunteita johtunee siitä, että tällöin eläinten oikeuksien polkeminen nykymalliin olisi eettisesti kyseenalaista. Miljoonia eläimiä kuolee edelleen vuosittain ihmisen orjuuttamina: koe-eläiminä, tuotantoeläiminä tai yksinkertaisesti ihmisen turhamaisuuden vuoksi turkistarhoilla.

Ihminen tallaa eläimien oikeuksia myös Suomessa
Kansainvälisessä mittakaavassa Suomessa elävien eläinten tilanne on kohtalaisen hyvä. Meillä koiran ei tarvitse pelätä joutuvansa lihapataan ja tuotantoeläimienkin turvana on eläinsuojelulaki. Silti epäkohtia löytyy jatkuvasti. Lokakuussa 2015 Ylen MOT-ohjelma näytti törkeästi eläinten oikeuksia rikkovaa videokuvamateriaalia teurastamoilta. Järkyttävissä kuvissa näkyi jatkuvaa turhaa sähköpiiskan käyttöä ja epäonnistuneita tainnutuksia, jotka aiheuttivat eläimille tarpeetonta kärsimystä.

Happy pigs living on organic ecological farm in Denmark..

Televisioyleisö oli järkyttynyttä, pihvi todellakin kärsi, jotta voimme pistellä sen napaamme. Tieto-Finlandian voittaneen Elina Lappalaisen kirjassa Syötäväksi kasvatetut kerrotaan tuotantoeläimien oloista Suomessa. Lappalaisen mukaan suomalaiset syövät 76kg lihaa vuodessa, mikä tarkoittaa yli kiloa viikossa. Lihankulutus on kolminkertaistunut puolessa vuosisadassa, mutta siitä huolimatta suljemme auliisti silmässä sille, mistä lihamme on peräisin.

Maailman eläinoikeustilanne
Useissa maissa eläinten oikeudet on määritelty lainsäädännöllä. Länsimaissa eläinten oloihin on perinteisesti kiinnitetty enemmän huomiota, kuin kehittyvissä maissa. Suomen eläinoikeudet eivät kuitenkaan ole maailman kärkiluokkaa, sillä niitä varjostaa turkistarhauksen salliminen. Parhaita paikkoja eläimille ovat tilastollisesti esimerkiksi Sveitsi, Itävalta ja Iso-Britannia, joissa turkistarhaus myös on kielletty lailla.

Monessa muussa maassa eläinten oikeudet ovat vielä lapsenkengissään, esimerkiksi Kiinassa ja Iranissa eläimiin kohdistuvaa julmuutta ei ole kielletty lainsäädännöllä. Lisäksi joissakin maissa, kuten Egyptissä, lainsäädäntö saattaa olla kolonialismin peruja ja sitä ei juurikaan noudateta. Muutaman sadan vuoden kuluttua aikaamme varmasti kuvataan eläinkunnan historiassa yhtälailla brutaalina hyväksikäytön aikana, mitä omissa historiankirjoissamme orjuutta. Jotta tämä aika saataisiin mahdollisimman nopeasti päätökseen, on meidän yhdistettävä voimamme ja muutettava ajattelu- ja kulutustapojamme eläinten suhteen.